perjantai 21. joulukuuta 2012

Neiti Hienohelma

VAROITUS! Ne joita ei kiinnosta yksityiskohtaiset kakkapissijutut, voivat skipata tämän tekstin suosiolla ;)



Suurimman osan ajasta toi koira on kyllä maailman ihanin ja rakkain mutta kyllä se välillä osaa hermojakin koetella :D Useimmiten hermojen kiristystä aiheuttaa toi tarpeiden teko lenkillä, tai oikeastaan niiden tekemättömyys useimmiten. Siiri kun passaa olemaan aika neiti siitä, mihin hänen korkeutensa pissi tai kakka voidaan tehdä. Kesällä ongelmaa ei niinkään ole, mutta tämä talvi.. huoh. Pissi ja kakka kun voidaan tehdä vain ja ainoastaan lumihankeen (siis sellaseen hieman upottavaan). Niitä ei voi tehdä tasaisen tampatulle lumiselle tielle eikä lumipenkkaan. Ja jos kaupunkialueelta sattuisi löytymään joku koskematon lumialue, jonka hanki ei ole liian korkealla ja upota diivaamme liikaa, ei tarpeiden teko ole vieläkään taattu. Alue ei saa olla liian pieni eikä kukaan ihminen saa missään nimessä tulla näkyetäisyydelle kun kakkaa aletaan tehdä pitkän pohdinnan jälkeen. Mua oikeasti ihan naurattaa kun mä vaan jotenkin NÄEN lenkillä potentiaalisia tarpeidentekopaikkoja. Ne vaan tulee niin automaattisesti, en edes tiedä miten ne valkkautuu. Lenkillä just on tiettyjä kohtia mihin mun on ihan turha koittaa käskeä Siiriä kakkaamaan, kun ei se tee niitä siihen. Taas jonkun toisen kohdan nähdessä tietää heti että tohon se niin varmasti tekee sen kakkelin. 


Ja sit ku Jussi koittaa käyttää Siiriä iltapisulla, eikä se teekkään mitään niin tivaan hirmu tarkasti, että mihinkä kohti se yritti sitä iltapissittää. "Ei ei ei ei!!1 Etkö sä tiedä ettei se nyt siihe penkan päälle osaa tehdä!! Se pitää viedä siihe yhtien puiden juurelle missä on sellanen pieni hanki!"
Niin monesti ku joku muu on koittanut Siiriä pissillä eikä se oo tehny niin jotenkin heti vain ajattelen, että ei se nyt noin vaikeeta oo saada se koira pissaamaan. Mut onko se sittenkin? Ite vaan osaa ja tuntee koiran "pissakakkakäyttäytymisen" niin hyvin? Tätä on jotenkin niin tosi vaikeeta saada selitettyä kirjottamalla :D Jotenkin se koira vaan pitää osata viedä "oikeaan" kohtaan. Ei sitä voi vaan mennä minne tahansa ja sanoa että teeppä pissi/kakka..

Tänään just aamulenkillä oli tää ongelma, kun kaikki tiet on aurattu nii ei oikein oo mitään pientä hankea. Sillon kun lumet juuri tuli nii sillo oli tosi helppoa ku joka puolella oli pientä hankea. Nyt tien sivuihin on tullut korkeat lumipenkat ja itse tie on sileäksi aurattu/kävelemällä tampattu. Pissit nyt tuli johonkin parkkipaikan reunan HANKEEN, mutta se kakka ... Päätin oikasta loppumatkasta, jolloin meidän perinteinen kakkapaikka(iso tasainen HANKIalue!!) jäi kulkematta, mutta ajattelin että kyllä tuossa matkalla on kuitenkin hankea mihin tehdä ne tortut. No eipä oikein ollut. Vaikka Siiri menisi alussa sen lumipenkan päälle ja lähtisi siitä hankeen kävelemään, on se hanki jo liian korkea ja koko koira uppoaa sinne, niin vaikea se on sinne alkaa vääntämään --> eli eipä onnistunu hangen päälle teko. Sitten löytyi sellanen yläviistoon oleva liuska(vähän niiku mikä jää jos kolaa lunta johonki kasaan, tulee sellanen vino "luiska" siihe kasalle mentäessä). Se lumi oli juuri sopivasti hieman upottavaa Siirille. No sit se alkaa pyöriä siinä niinkuin se tekee aina. Ihan kuin se koittaisi paniikissa pyöriä että apua kakka tulee mihin mä sen teen, mihin mä sen teen, ja sitte on vaa johonki kohti pakko pysähtyä vääntämään :D Aina hirveä paniikkipyöriminen ennen sitä. No eiköhän just joku mummeli tule siihen kesken pyörimisen "voiiiii onpas siinä sulonen koira, onko se pentu vielä, voikun ujostelee.. jnejne.." Sitten kun mummeli jatkoi matkaansa, ja koitin saada sen nyt tekemään sen kakkansa loppuun, eipä enää neitiä huvittanut. Loppumatkan koitin saada sen tekemään tarpeensa joka ikiselle hangelle mitä vaan löyty ja ei edes iltapissi(ja joskus kakka)paikkakaan kelvannu !!

Mulla oli jo kiire kaupunkiin asioille ja alko pikkuhiljaa hermoja kiristämään toi touhu että ensin ollaan tekevinään ja sitte ei enää tehdäkään kun kumminkin oli äsken se kakkahätä !! Lenkin pituus oli kasvanut jo 20 minuuttia vaan siksi, että olin koittanu saada neiti hienopyllyä()tekemään kakat. Alko jo verenpaine nousemaan ja yksinäni siinä jotain ärräpäitä jupisin, kunnes päätin että olkoon sitte kakkimatta, en jaksa enää :D Siiri niin huomasi sen, että suutuin sille ku se luimuillen oikeen katto mua ja kavahti pelkkää mun katsettakin sisällä. Sitte olin pahalla päällä kun mikään tavarakaan ei löytynyt kun niitä tarvitsi. Sanoin Siirille leikkisästi että se olet SINÄ minkä takia olen pahalla päällä! Mietin vielä oikein, että kumminkin se alkaa huutamaan täällä yksinollessaan kun se jää tänne tollasessa mielentilassa. No eiköhän ollut äänityksessä sellanen yhteensä ehkä vajaan minuutin pituinen jakso, kun toinen niin sydäntäsärkevän riipivästi itkeä vollottaa ja huutaa täällä. En edes muista milloinka viimeksi äänityksessä ois ollu mitään ulinaa..

Sitten me oltiin taas ylimpiä ystäviä ja neiti oli ollut hiirenhiljaa loppuillan kun oltiin töissä Jussin kanssa :)
Onko kenenkään muun koiran tarpeiden teko välillä näin vaikeata? :D


URPO




tää on niin ihana kuva



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti