torstai 27. joulukuuta 2012

Väsynyt agiliitäjä<3

Pikkunen on aika naatti :)









Treenivideoita!

Tässäpä lisää videoita jouluviikon itsenäisistä treeneistä. Eilen harjoteltiin puomia ja pientä rataa. Tänään mentiin keppejä ja myös pientä rataa :) Jes, kepit alkaa jo luonnistua! Melkein kaikki 12 menee jo ;)

Keskiviikolta pientä estesarjaa

Tässä tältä päivältä :)
 

Alkaa Siirikin olla jo aika poikki kolmen päivän treeniputkesta. Nytkin tässä jaloissa vaan löhnöttää<3 
Ohjattu treeni alkaa vasta tammikuun lopulla, joten pitänee käydä ennen sitä treenailemassa taas itsenäisesti, vaikka kerran viikkoon. Nyt otetaan kyllä Siirin kaa loppuviikko rennosti! Ajattelin lukea lähipäivinä mun yhdestä agilitykirjasta koiran hierontaohjeita, niin sais Siirin lihaksetkin vähän hoitoa tällasen intensiivisen treenauksen jälkeen :)

tiistai 25. joulukuuta 2012

Joulupäivän agitreenit :)

Käytiin vähä treenailee itsenäisesti Heidin kaa. Tässä pientä ratanäytettä Siiriltä. Lisään tähän vielä toisenkin videon myöhemmin :)




Tässä tää toinen video. Pöytä mukana. Mä ihan liian hidas lopussa niin tulee hyppy väärin :(



maanantai 24. joulukuuta 2012

lauantai 22. joulukuuta 2012

Tyttöjen ilta :)

Meillä on täällä Siirin kaa tyttöjen ilta kun Jussi lähti jo kotiinsa joulun viettoon. Katottiin äske Charlie Sheenin Roast, iha huippu ohjelma! Poskiin koskee ku nauratti niin paljon :D
Nyt kattellaan Kuninkaan paluuta. Kai sitä kohta vois mennä nukkuu. Aah 160cm kokonaan mun käytössä! Mahtuu Siirikin kainaloon tuhisee<3
Huomenna sitten itsekin kotiin Siirisen kanssa joulua viettämään :)



Kyllä, TV edessä on sänky ja sohvan päällä sohvapöytä :D

Huomaa tekstitys.. :D

pikkuväsy ♥


Eipä ole neiti tehnyt tänään kakkaa vaikka mahdollisuuksia on tarjottu..
Aamulla Siirin maha murisi ja päästeli ihan ihmeellisiä ääniä. Heräsin siihe että kuulu maukasu ja olin iha sekasin että mistä tänne on kissa tullu mut se oliki Siirin maha. Käytiin pihalla heti ku ajattelin et poloisella maha sekasin mut ei tullu mitään muuta ku pissi. Annoin sit varmuuden varalta yhden Canikurin. Ehkä sillä oli niin nälkä että maha kurisi? Ku se ei eilen suostunut syömään melkein mitään. Taasko tää juoksujen aiheuttama syömättömyys alkaa :( Turvotin aamunappulat ja se ne innolla söikin ja sitten kurina ja lorina mahasta loppu. Vähän apaattinen Siiri on ollut tänään, liekkö juoksut syynä? 
Ja justkun ehdin kirjoittaa että Siiri osaa olla hiljaa yksin mutta että toissapäivänä oli vähän vinkunut, niin nyt se on ulvonu koko ajan sen jälkeen. Siis mitä ihmettä???? Pliis sanokaa joku että juoksut on kaiken syynä? :D Miten se se nyt yhtä äkkiä yli kuukauden hiljaa olon jälkeen alkaa yhtä äkkiä taas ulvoo yksinään :( ihan max muutamista minuuteista kyse mut silti. 

Ostettiin tänään Jussin kaa uusi sänky, koska toi 120cm alko käydä vähän ahtaaksi ja varsinkin kun tuo toinen puolisko korisee ja puhisee ja päästelee mitä ihmeellisempiä (ja ärsyttäviä!) ääniä heti nukahdettuaan (eli muutaman minuutin päästä..) niin lisäsentit meidän väliin ääniä vaimentamaan oli erittäin toivottuja, ainakin mun osalta :D 

Siirikin testasi uuden sängyn ja näyttää siltä että hyvä tässä on nukkua ;)



perjantai 21. joulukuuta 2012

Neiti Hienohelma

VAROITUS! Ne joita ei kiinnosta yksityiskohtaiset kakkapissijutut, voivat skipata tämän tekstin suosiolla ;)



Suurimman osan ajasta toi koira on kyllä maailman ihanin ja rakkain mutta kyllä se välillä osaa hermojakin koetella :D Useimmiten hermojen kiristystä aiheuttaa toi tarpeiden teko lenkillä, tai oikeastaan niiden tekemättömyys useimmiten. Siiri kun passaa olemaan aika neiti siitä, mihin hänen korkeutensa pissi tai kakka voidaan tehdä. Kesällä ongelmaa ei niinkään ole, mutta tämä talvi.. huoh. Pissi ja kakka kun voidaan tehdä vain ja ainoastaan lumihankeen (siis sellaseen hieman upottavaan). Niitä ei voi tehdä tasaisen tampatulle lumiselle tielle eikä lumipenkkaan. Ja jos kaupunkialueelta sattuisi löytymään joku koskematon lumialue, jonka hanki ei ole liian korkealla ja upota diivaamme liikaa, ei tarpeiden teko ole vieläkään taattu. Alue ei saa olla liian pieni eikä kukaan ihminen saa missään nimessä tulla näkyetäisyydelle kun kakkaa aletaan tehdä pitkän pohdinnan jälkeen. Mua oikeasti ihan naurattaa kun mä vaan jotenkin NÄEN lenkillä potentiaalisia tarpeidentekopaikkoja. Ne vaan tulee niin automaattisesti, en edes tiedä miten ne valkkautuu. Lenkillä just on tiettyjä kohtia mihin mun on ihan turha koittaa käskeä Siiriä kakkaamaan, kun ei se tee niitä siihen. Taas jonkun toisen kohdan nähdessä tietää heti että tohon se niin varmasti tekee sen kakkelin. 


Ja sit ku Jussi koittaa käyttää Siiriä iltapisulla, eikä se teekkään mitään niin tivaan hirmu tarkasti, että mihinkä kohti se yritti sitä iltapissittää. "Ei ei ei ei!!1 Etkö sä tiedä ettei se nyt siihe penkan päälle osaa tehdä!! Se pitää viedä siihe yhtien puiden juurelle missä on sellanen pieni hanki!"
Niin monesti ku joku muu on koittanut Siiriä pissillä eikä se oo tehny niin jotenkin heti vain ajattelen, että ei se nyt noin vaikeeta oo saada se koira pissaamaan. Mut onko se sittenkin? Ite vaan osaa ja tuntee koiran "pissakakkakäyttäytymisen" niin hyvin? Tätä on jotenkin niin tosi vaikeeta saada selitettyä kirjottamalla :D Jotenkin se koira vaan pitää osata viedä "oikeaan" kohtaan. Ei sitä voi vaan mennä minne tahansa ja sanoa että teeppä pissi/kakka..

Tänään just aamulenkillä oli tää ongelma, kun kaikki tiet on aurattu nii ei oikein oo mitään pientä hankea. Sillon kun lumet juuri tuli nii sillo oli tosi helppoa ku joka puolella oli pientä hankea. Nyt tien sivuihin on tullut korkeat lumipenkat ja itse tie on sileäksi aurattu/kävelemällä tampattu. Pissit nyt tuli johonkin parkkipaikan reunan HANKEEN, mutta se kakka ... Päätin oikasta loppumatkasta, jolloin meidän perinteinen kakkapaikka(iso tasainen HANKIalue!!) jäi kulkematta, mutta ajattelin että kyllä tuossa matkalla on kuitenkin hankea mihin tehdä ne tortut. No eipä oikein ollut. Vaikka Siiri menisi alussa sen lumipenkan päälle ja lähtisi siitä hankeen kävelemään, on se hanki jo liian korkea ja koko koira uppoaa sinne, niin vaikea se on sinne alkaa vääntämään --> eli eipä onnistunu hangen päälle teko. Sitten löytyi sellanen yläviistoon oleva liuska(vähän niiku mikä jää jos kolaa lunta johonki kasaan, tulee sellanen vino "luiska" siihe kasalle mentäessä). Se lumi oli juuri sopivasti hieman upottavaa Siirille. No sit se alkaa pyöriä siinä niinkuin se tekee aina. Ihan kuin se koittaisi paniikissa pyöriä että apua kakka tulee mihin mä sen teen, mihin mä sen teen, ja sitte on vaa johonki kohti pakko pysähtyä vääntämään :D Aina hirveä paniikkipyöriminen ennen sitä. No eiköhän just joku mummeli tule siihen kesken pyörimisen "voiiiii onpas siinä sulonen koira, onko se pentu vielä, voikun ujostelee.. jnejne.." Sitten kun mummeli jatkoi matkaansa, ja koitin saada sen nyt tekemään sen kakkansa loppuun, eipä enää neitiä huvittanut. Loppumatkan koitin saada sen tekemään tarpeensa joka ikiselle hangelle mitä vaan löyty ja ei edes iltapissi(ja joskus kakka)paikkakaan kelvannu !!

Mulla oli jo kiire kaupunkiin asioille ja alko pikkuhiljaa hermoja kiristämään toi touhu että ensin ollaan tekevinään ja sitte ei enää tehdäkään kun kumminkin oli äsken se kakkahätä !! Lenkin pituus oli kasvanut jo 20 minuuttia vaan siksi, että olin koittanu saada neiti hienopyllyä()tekemään kakat. Alko jo verenpaine nousemaan ja yksinäni siinä jotain ärräpäitä jupisin, kunnes päätin että olkoon sitte kakkimatta, en jaksa enää :D Siiri niin huomasi sen, että suutuin sille ku se luimuillen oikeen katto mua ja kavahti pelkkää mun katsettakin sisällä. Sitte olin pahalla päällä kun mikään tavarakaan ei löytynyt kun niitä tarvitsi. Sanoin Siirille leikkisästi että se olet SINÄ minkä takia olen pahalla päällä! Mietin vielä oikein, että kumminkin se alkaa huutamaan täällä yksinollessaan kun se jää tänne tollasessa mielentilassa. No eiköhän ollut äänityksessä sellanen yhteensä ehkä vajaan minuutin pituinen jakso, kun toinen niin sydäntäsärkevän riipivästi itkeä vollottaa ja huutaa täällä. En edes muista milloinka viimeksi äänityksessä ois ollu mitään ulinaa..

Sitten me oltiin taas ylimpiä ystäviä ja neiti oli ollut hiirenhiljaa loppuillan kun oltiin töissä Jussin kanssa :)
Onko kenenkään muun koiran tarpeiden teko välillä näin vaikeata? :D


URPO




tää on niin ihana kuva



keskiviikko 19. joulukuuta 2012

Täällä taas vol. 2


Edellinenkin postaus näyttää olevan samalla otsikolla eli on tainnut vähän kulua taas aikaa näide välillä, heheh. On kyllä tainnut tapahtua niin paljon tässä välillä, että ei voi edes muistaa kaikkea. Sivujakin voisi ehkä vähän päivittää, on nimittäin aika pentumaisia kuvia Siiristä tossa ylhäällä :) Se taitaa olla sitten toisen päivän projekti. Tähänkin kirjotukseen löyty aikaa kun kouluista alkoi joululoma ja työt alkaa vasta klo 17. Ihan outo tunne kun kerrankin on vaan aikaa istua ja röhnöttää ja ihan miettiä, että mitäköhän sitä oikein tekisi. Koko joulukuu on ollut vaan tukka putkella juoksemista yliopiston, aikuislukion ja töiden välillä. 

Kesällä käytiin Siirin ja Ciran kanssa temppukurssilla, jossa oikeastaan käytiin vaan agilityjuttuja, koska me kaksi osallistujaa niin haluttiin ;) Silloin mulle selvisi, että Siiri on 110% agilityhullu ja potentiaalia tytöstä löytyy niin hurjasti!


Käytiin myös äidin kanssa katsomassa Siirin kasvattajan agikisoja Mikkelissä. Eihän siitä meinannut tulla mitään, kun Siiri kävi niin kuumana kentän laidalla, ja olisi näköjään halunnut itsekin päästä aksaamaan eikä vain katsoa nököttää. Myöskin agilityvideoiden katsominen tietokoneelta aiheuttaa lievää innostumista koirassa. Alkaa hirveä haukkuminen, uliseminen ja öriseminen jalkojen juuressa :D

Käytiin kesän-alkusyksyn aikana myös kaksissa mätsäreissä. Tuloksina PUN4 ja SIN2 :) Todella tyytyväinen oon ollu mätsärituloksiin, ottaen huomioon ettei olla harjoteltu seisomista tai kehäkäyttäytymistä ollenkaan! Heidi (Ciran omistaja) oli käyttänyt Siiriä Karttulassa mätsärissä, kun Siiri oli hoidossa. Tuloksena oli PUN2 !! 


Lokakuun lopussa aloitettiin agilityn alkeiskurssi Lila's Dogcarella. Linta oli erittäin mukava ja asiantunteva opettaja :) Suosittelen hänen kurssejaan! Kunhan enemmän aksataan niin täytyy kokeilla myös hänen koirahierontaa. Kurssilla ei Siirille varsinaisesti tullut mitään uusia esteitä paitsi kepit ja kontaktit. Ostin itse kesällä esteitä, joita oltiin jo harjoteltu (paitsi keppejä). Tilasin estesetin zooplus.fi stä ja siihen kuului kepit, hypyt, rengas ja pussi. Ostin Ikeasta lasten ryömintätunneleita (vain 15e!!), jotka menee ihan täysin putkista :D Mutta Siirille tuli kyllä hyvin kokemusta oman vuoron odottamisesta rauhassa, mikä onkin ollut aikasemmin vähän ongelma. Hyvää harjoitusta oli myös se, että Siirin piti keskittyä muhun ja omaan suoritukseensa, vaikka ympärillä olikin muita koiria. Eli että muut koirat ympärillä ei aina tarkota leikkimistä. 

Vuokrasin kerran Musti ja Mirri-areenan tunniksi ja ystäväni, joka on pidemmällä jo aksassa ku me, rakensi meille 1 luokan hyppyradan. Treenattiin rataa alussa kolmessa pätkässä ja sitten ajateltiin vaan ihan kokeilumielessä testata, että menisikö Siiri koko radan.. No menihän se, ja vieläpä ihan virheettömästi!! ;) Ainut nyt oli että vauhtia oli niin paljon, että Siiri liukui pöydältä alas kun ei jarrut oikein pelittäny :D Kokeilin vähän ajan päästä vielä uudestaan, kun en millään uskonut että Siiri meni koko radan. Ja taas uudestaan täydellisesti (pöytää lukuunottamatta) koko rata! Mikä mimmi! <3



Marraskuun lopussa käytin Siirin terveystarkastuksessa ja rokotuksessa. Silmät terveet, kyynärnivel 0/0, polvet 0/0 ja lonkat A/A !!!!!!!!! :) MAHTAVAAA! Eli täysillä siis aksaamaan huipputytön kanssa!


Siiri joutui lokakuussa suuren muutoksen eteen, sillä muutettiin Jussin kanssa kotoa kerrostaloon, mikä tiesi Siirille paljon uusia ääniä (ei hirveenä naapurin kolina omakotitalossa oo kuulunu) ja opettelemista yksinoloon (kotona sitä kun ei hirveänä tullut kun joku oli aina kotona). Alkuun Siiri uikutti ja ulvoi todella kovaa yksinollessaan. Pisimmillään taisi vajaan tunnin huutaa (äänitettiin yksinoloa nauhurilla ja Audacityllä). Mitkään herkkuluut ei kiinnostanu yksin, mutta heti kun tultiin kotiin niin sitten pystyi alkaa herkkuja syömään. Sitten kokeilin jättää kongiin raakaa jauhelihaa ja piilottelin nameja ympäri makuuhuonetta. Eli Siirillä oli aina jotain herkkua kun lähdettiin. Jotenkin se vaan oppi olemaan hiljaa, ja vieläpä todella nopeasti. Ei mennyt ehkä kun viikko tai kaksi niin eipä kuulunut äänityksistä muuta kuin lelun viskomista. Muuten äänikäyrä näytti suoraa viivaa kun neiti veteli kauneusuniaan :) Nykyään Siiri vain innostuu kun ollaan tekemässä lähtöä jonnekin, koska meidän lähtö tietää aina sitä, että saa jotain herkkua! :D Se alkaa ravata keittiön ja makuuhuoneen väliä ja tuijottaa innoissaan että "lähe nyt jo pois, että saan sitä namia"! Mielummin näin ;)

Ilmoittauduin tammikuussa alkavalle agilityn peruskurssille (edelleen Lilalle) ja Ponderan näyttelykurssille. Koska Heidin sisko käy Ciran kanssa näyttelyissä, niin ajateltii että Heidi voisi handlata Siiriä, koska Siiri menee aina paremmin jonkun muun kuin mun kanssa. Eli Heidi menee näyttelykurssille Siirin kaa ja ravataan nyt talvi/keväällä kaikki mahdolliset mätsärit läpi ja kevät huipentuu sit Kuopion kansainväliseen koiranäyttelyyn 25.-26.5.2013 jonne mennessä Siiri olisi toivottavasti kasvattanut turkkinsa takaisin. Se kun tiputti lähes koko turkin tässä syksyn aikana ja kaljuna nyt vetelee sitten talven. Eilen ostettiinkin lämmin Pomppa ja fleecetossut ettei tassuja palele niin pahasti :) 

Tässä nyt jotain muistelua kesästä ja syksystä. Kyllähän tästä paljon jäi asioita kertomatta, mutta ehkä ne jää toiselle kertaa ettei tule superpitkä romaani näin alkuun :) Ikää Siirillä on muuten nyt reilut 1v3kk! Facebookkiin oon tietty lisäilly aina kuvia Siiristä pitkin matkaa ja enemmän niitä varmaan sinne tulee laitettua kuin tänne. Eli saapi pyytää kaveriksi jos kiinnostaa sitä kautta seurata elämäämme :)

En tajua että miksi miksi miksi ihmeessä ei kuvattu sitä 1 luokan hyppyrataa minkä Siiri meni niiiiiiin hienosti.. Ähh ärsyttäää. No tässä nyt vaa jotain putkia pikkujouluista. Ohjaaja lyllertää perässä



Siiri kattelee isukki Lexan menoa aika innoissaan :)

 Ja sitten kuvia sirpulasta :)




Siirin seurana ihanaiset Sani ja Remu <3



PUN4

Sawo Showta katsomassa Siirin kanssa :)

SIN2

Tästä se kaikki alkoi..

Pauliinalle todistusaineistoa, että Dehli ja Siiri nukkuivat näinkin tiiviisti ;)

<3 





Ota koppi!!



KUKKUUU

Pientä kontaktikävelyn harjoittelua =)

AINA niin iloinen Siiri <3

Siiri ja 10-viikkoinen Abundantia`s Bi My Blue Princess "Minni"


PS. Jouluviikosta on tulossa aika ihana, sillä menen Heidin ja muutaman muun kanssa maastoilee heppojen kaa aattona (IHANAA päästä taas ihan liian pitkän ajan päästä hevosen selkään<3<3<3) ja sit tiistaina, keskiviikkona ja torstaina mennään aksaileen Heidin kaa koska hallivuokra on halvemmalla jouluviikolla :)

Ja jos jotakuta kiinnostaa myös Ciran touhut, niitä löytyypi  Heidin blogista :)

sunnuntai 10. kesäkuuta 2012

Täällä taas! :)

Huhhuh onpa kulunut kauan (liian kauan!!) kun oon viimeksi päivitellyt. On kyllä ollut koko kevät sellasta ruljanssia opiskelujen kanssa. On ollut aikuislukiota, valmennuskurssia, lukemista ja pääsykokeita.. :( On tapahtunut vaikka mitä ja ois niin tehnyt mieli päivitellä, mut menee aina nii hitsisti aikaa ku oon niin hidas ja haluun aina lisätä paljon kuvia.. Jospa nyt kesällä koitan päivitellä vähän väliä, vaikka pieniäkin juttuja ilman kuvia. Ois niin ihana ostaa joku järkkäri, jolla sais parempia kuvia Siiristä ihanissa kesäisissä maisemissa<3

Jos nyt koitan jotenkin tiivistetysti kertoa mitä on viime päivityksen jälkeen tapahtunut, jos vain muistan ;)

Eli jäätiin helmikuussa olleeseen mätsäriin. Siitä viikon päästä käytiin toisessa mätsärissä ihan tässä kotini lähellä ja Siiri sai nyt punaisen nauhan! Päästiin kuuden parhaan joukkoon, mutta ei sen pidemmälle kun ei olla tuota seisomista oikein harjoiteltu, eikä Siiri malttaisi pysyä paikallaan :D Mutta hyvä mieli mätsäristä kuitenkin jäi. Tähän aikaan opeteltiin ahkerasti Siirin kanssa myös hihnassa kulkemista, kun neitillä oli hieman taipumus kulkee hihnä kireällä ja vetää ku mikäkin veturi. Siksak-tekniikka toimi tosi hyvin Siirillä, ja vetäminen vähentyi huomattavasti. Mätsäriviikonlopun jälkeen, alkuviikosta huomasin,että Siiri on vähän apaattinen ja se köhi hieman. Epäilin heti kennelyskää, ja selvisi että Cirallakin on kennelyskä. Varmaan molemmat saaneet sen aikaisemmasta mätsäristä kun melkein yhtä aikaa tulivat kipeäksi ja siellähän kyllä pöpöt varmasti leviävät kun iso joukko koiria pakattu pieneen tilaan. Ja lähes samaan aikaan Hukka-Putken facebook-sivuille tuli ilmoitus, että kennelyskää liikenteessä. Lähetiin just seuraavana viikonloppuna hiihtolomalle Vuokattiin ja Siiri oli saikulla eli eipä ollenkaan pystytty lenkkeilemään kun meni se yskiminen niin pahaksi :( Kävi niin sääliksi, kun aina kun tultiin kämpille niin tietenkin Siiri innostui hirveesti mut samalla ku se innostu niin alkoi hirveä yskiminen ja köhiminen, mutta eipä se polonen tajunnut olla innostumatta liikaa! :( Reissu meni muuten todella hyvin ja kunhan kotiin tultiin niin kyllä se yskä viikossa muutamassa loppui, ja Siiri oli taas terve ja reipas<3
Teipit korvista oon ottanu jo muutama kuukausi sitten pois ja hyvin on pysynyt korvat päästä lurpallaan. Myös hampaat vaihtui kaikki lopullisesti maaliskuussa, vaikkakin muutama kulmahammas oli aika tiukassa. Tarpeeksi vetoleikkejä, niin johan irtosivat! :D


Kun alettiin taas lenkkeillä niin Siiri kulki hihnassa kuin unelma! Ehkä se luuli että sitä rangaistiin kun ei päässyt yskän takia lenkille ja nyt se ajatteli et parempi kulkee nätisti et pääsee lenkille? :D No muutaman viikon se kulki tälleen, mut sit kun alkoi lumet sulamaan ja varmaan kaikenmaailman uudet tuoksut tuli, niin johan alko taas vetäminen. No sekin saatiin melko pian kitkettyä pois, mutta nyt Siirillä alkoi muutama viikko sitten juoksut, niin johan alkoi taas vetäminen poikakoirien tuoksujen perässä! :D Jospa se menisi kohta ohi.. Mutta kyllä se kaiken kaikkiaan kulkee todella nätisti ja lenkkeily on mukavaa Siirin kanssa, toisin kuin alussa vaan aina oli pahalla tuulella lenkin jälkeen, kun semmosta temppuilua oli kulkeminen.

Käveltiin eilen Jussin luokse Siirisen kanssa ihanan aurinkoisessa säässä. Syötiin ulkona terassilla ja laitettiin Siiri sisälle, niin nassukka hyppäsi sohvan päälle ja napotti koko ajan meitä ikkunasta! <3 On se vaan niin höppänä<3



Siiri on jo muutamaa päivää vaille 9kk!! Siis ihan justhan me vasta haettiin toi mussunen kotiin! On kyllä mennyt ihan todella nopeeta tää 7kk, jonka ajan Siiri on jo meillä ollut. Tuntuu siltä, että justhan se vasta oli tällanen nökkönen 

Pienenä hyvä että just ja just yletti hypätä tuota porttia vasten. Nyt tulee melkein yli laidan! :D
                                      

Ainiin, ja sisäsiisteydestä sen verran, että hienosti on Siiri oppinut tekee ulos. On se jo koko kevään ajan 99,9% tehnyt kaiken ulos. Muutaman kerran on koko kevään aikana tullut liru sisälle. No vähän aikaa sitten sille tuli kunnon ripuli jostain syystä, ja ne ripulikakathan oli pakko käydä tekemässä kaikille mahdollisille matoille. Mikä tää juttu oikeen on, että pitää matolle tehdä?! Meillä oli takkahuoneessa matto RULLATTUNA SEINÄN VIERESSÄ, niin neiti kävi sen päälle löräyttämässä !! Siis oikein ehtimällä ehti maton jonka päälle tehdä :D Mut kai sitä voi siis sanoa jo sisäsiistiksi kun ulos kaikki tulee :)

Löysin reilu viikko sitten Siiriltä kaksi punkkia :( No sitten ostettiin Bayvantic-ainetta, ja eipä oo sen jälkeen punkkeja näkynyt (tai en oo ainakaan löytänyt). Ollaan mietitty Ciran omistajan kanssa, että mentäs kesällä koirien kanssa jonnekin paimennuskurssille, sais nähdä onko meidän koirat nyt paimenkoiria vai ei ;D 


Tää Siirin nukkuma-asento jaksaa naurattaa joka kerta! :D


Muistan kun olin Siiriä hommaamassa, niin mua muistuteltiin siitä, että oonko nyt ihan varma tästä, ja että se rajoittaa sun elämää aika paljon! Ja että et voi enää lähtee bilettään ja menemään millon huvittaa jne.. Mä oon onneks tällanen kotihiiri, että eipä tuo oo kyllä mitenkään tähän mennessä rajoittanut mun menemisiä. Ne harvat kerrat ku lähden juhlimaan niin porukat kyllä hoitaa Siiriä. Jos menen Jussille yöksi, niin Siiri tulee mukaan eikä siinä oo mitään ongelmaa. Päinvastoin, musta tuntuu että Siiri on antanut mulle paljon enemmän kuin "vienyt" tulollaan mun elämään <3 Siiri on ollut niin helppo KAIKESSA. En oo vieläkään kyllästynyt siihen, miten se on aina niin iloinen kun tulen kotiin. Jos on ollut huono päivä, niin aina viimeistään silloin piristyy kun toi ihana mussukka tulee häntä heiluen vastaan eteisessä ja puskee syliin ja kaipaa rapsuja <3 Varmaan kaikki koiranomistajat sanoo näin omasta koirastaan, mutta mulla on vaan maailman paras koira, mä niin rakastan tuota karvakorvaa <3

Tässä söpöjä kuvia helmikuulta, jolloin mulla on järkkäri lainassa






Tässä Siiri on ns. nuuskamuikkunen. Sillä jää välillä huulet tollee hölmösti ylös, ja näyttää ku sillä ois jotkut nuuskat huulessa ja kutsuinkin tota ilmettä alussa nuuskahuuleksi, mut se ei ollu kovin sopiva nimitys,joten siitä tulikin sitten nuuskamuikkunen! :D

hieman nuuskamuikkunen!


Siirin lempilelu on tollanen pinkki possu, jonka ostin Mustin ja Mirrin alennuslootasta eurolla! Vaikka kaikki lelut olisi lattialla ja Siirille sanoo, että "missä possu?" niin aina se osaa tuoda tuon possun!




Tässä kuvia sitten hieman lähempänä nykyhetkeä





 tässä Siiri on tasan 6kk






Tässä sitten ihan lähipäivinä otettuja






Ja loppuun vielä video, jossa Siiri leikkii pihalla toisen lempilelunsa, tennispallosukka-viritelmän, kanssa! Parhaat lelut ei siis tosiaankaan aina ole niitä kaikista kalleimpia! :D